Onko tämä teltta pienentynyt, vai olenko minä kasvanut isoksi?

..sanoin kaksi päivää sitten sirkuksessa. Se oli kamalan pieni. Enkä oikeastaan tiedä vastausta, vaikka kovasti olen yrittänyt miettiä. Sinne menokin oli täysi vahinko, sitä jotenkin luulee sen olevan pelkästään lasten juttu, mutten voinut olla käyttämättä ilmaislippua. Suurien ennakkoluulojen kanssa kuitenkin päätin käydä katsomassa, miltä kaikki näytti monen vuoden jälkeen, onhan se kuitenkin Sirkus Finlandia. Ja hienoltahan se näytti, yllätyin niin paljon positiivisesti. En halua tietää, kuinka paljon työtä täytyy tehdä saadakseen hevosen kumartamaan niinkin epäloogisessa asennossa, saati sitten kyyhkyset, että ne tottelevat sinua täysin. Mutta kyllä oli Kemijärvelläkin teltta melkein täynnä, lukuunottamatta D-katsomoita. 

Olen siis ailunkainen, toisinaan ailunka tai bailunka. Harrastan satunnaisesti kaikenlaista, aktiivisemmin soitan selloa ja valokuvaan. Koirien kanssa teen kaikenlaista, ilman kunnollista päämäärää, vaikka se ehkä olisi ihan kannattavaa. Leipominen on kivaa, niin kuin juokseminenkin, mutta nuo eivät liity mitenkään toisiinsa. Ei minulla ole mitään syytä tehdä kumpaakaan, minä vain tykkään tehdä paljon kaikenlaista. Siitä ehkä johtuu, etten ole erityisen hyvä missään, osaan kaikenlaista jonkin verran. Olen myös toisinaan ajautunut tekemään valotekniikkaa sekä roudaamaan joihinkin tapahtumiin, seuraavana todennäköisesti Kaustisen kansanmusiikkijuhlat ja komediakesä. Siitäkin tykkään aivan tosi paljon. Ja tuolla sirkuksessa istuessani muistin, että olen pienestä asti haaveillut istuvani siellä valomiehen penkissä katonrajassa, eikä se haave ole kadonnut, viimeisen vuoden tapahtumien jälkeen vain vahvistunut, ehkä tämä on kohtalo:D Musiikkilukion radio-ohjelmassakin olen selittänyt kaikkea, toisinaan ihan tuultataivasta, mutta kuitenkin, sekin on kivaa. Nyt kun mietin, ei edes ole kauheasti asioita mistä en tykkää, kaikki menee, mutta tuossa lienee tärkeimmät asiat minulle. 

  En tiedä sitäkään, miksi halusin tehdä tämän blogin, kauan olen jo siitä haaveillut, mutten ole uskaltanut tai ei ole ollut muka aikaa. Ehkä halu kirjoittaa ja laittaa kuvia jonnekin, saada ne jonkun muun kuin minun nähtäville. Niin kuin aika monella muullakin nykyään. Mutta en jaksa kiinnostua siitä, olen päättänyt, että teen mistä tykkään ja mitä tykkään. Ei tarvi ressata mistään ja elämä on paljon kivempaa, eikä jää harmittamaan, että jotain jäi tekemättä siksi etten viitsinyt tai kehdannut. 

Eli en tiedä mistään mitään, mutta teen mitä tykkään.